Sairas arkkitehtuuri

Ajatuksia herättävä esseekokoelma siitä, miten arkkitehtuuri ja sairaus ovat yllättävän tiiviisti kietoutuneet toisiinsa – antiikin Kreikasta nykypäivän New Yorkiin.

Sairaudet, hyvinvointi ja arkkitehtuuri ovat erottamattomia. Terveydenhuollon ammattilaiset ja arkkitehdit ovat aina olleet eräänlaisessa tanssissa, vaikuttaen usein toisiinsa, vaikka tanssi ei aina olekaan ollut synkronoitua. Laajasta historiallisesta ja nykyaikaisesta aineistosta antiikin Kreikasta 1900-luvun Intiaan ja nykypäivän New Yorkiin ammentava Sick Architecture korostaa aihetta, joka on muokannut elämäämme arkkitehtuurin alkuajoista Covid-19-pandemian puhkeamiseen ja sen jälkeiseen aikaan.

Sick Architecture menee pidemmälle kuin lääketieteellisesti tunnistetut sairaudet ja kysyy: Mitkä yhteiskunnan osa-alueet voivat olla sairaita, hoidon tarpeessa tai patologisoituja? Samoin kirja tarkastelee fyysisten rakennusten ja kaupunkien lisäksi arkkitehtuurin politiikan protokollia ja tilallisia logiikoita. Sen kolmekymmentäviisi monipuolista esseetä tutkivat hetkiä maailmanhistoriassa, jolloin terveyden käsitysten muutokset toimivat arkkitehtuurikäytännön ja -keskustelun kehityksen moottoreina – sekä päinvastoin, jolloin arkkitehtuuri toimi sairauden varastona ja levittäjänä.